Sattulan kyläyhdistys


Jätä kommentti

Kunniasattulainen

Sattulan kyläyhdistyksen johtokunta voi nimetä Kunniasattulalaisen.  Kunniasattulalisia voi olla korkeintaan kymmenen.  Kunniasattulalainen on pysyvä arvonimi, jonka käyttöoikeus säilyy henkilöllä myöntämisen jälkeen koko eliniän.  Kunniasattulalaiselle luovutetaan Sattulan yleisessä vuosikokouksessa Kunniasattulalaisen numeroitu kunnniakirja.  Lisäksi johtokunta antaa kunniajäsentunnuksen.  Se on numeroitu Sattulalaisen Sjömannin veneveistämön veneentappi, johon kunniasattulalainen voi hankkia kohtuuhintaan aidon sattulalaisen puusoutuveneen Sjömannin veneveistämöltä.

Nimeämisen edellytykset ja rajoitukset ovat seuraavat:
Kunniasattulalainen

  • ei asu eikä ole vapaa-ajan asukas Sattulassa
  • on tehnyt merkittävää työtä Sattulan hyväksi
  • on edistänyt Sattulan kylän myönteistä julkisuuskuvaa

Kunniasattulalaisia saa nimetä vuosittain vain yhden.  Elossa olevien kunniasattulalaisten saa olla korkeintaan kymmenen.

Kunniasattulalaiset

Nro 1, 17.2.2018

Katriina Koski

Maisema-asiantuntija, NEUVO 2020 ympäristöasiantuntija, projektipäällikkö Maisematarinoita-hanke

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi, Häme

puh 040 148 8220

katriina.koski@maajakotitalousnaiset.fi

 

 

Perustelut:
Katriina Koski on ansiokkaasti nostanut Sattulaa esille julkisuudessa.  Hän on ollut aloitteentekijä ja pääasiallinen tekijä ja koordinaattori Sattulan maisematarinoissa, jotka on laadittu v. 2016 – 2018 ja julkistettu netissä 17.2.2018.  Lisäksi hän on ilmoittanut Sattulan vuoden 2017 maisemateko – kilpailuun, jossa Sattula voitti Kanta-Hämeen vuoden maisematekokilpailun.  Hän on mys lupautunut tukemaan ja ylläpitämään jatkossakin yhdessä kyläyhdistyksen kanssa Sattulan maisematarinoita netissä.

Sattulan maisematarina löytyvät netistä osoitteesta http://proagria-mkn.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=9c30132b79bf4ae29c5eedc2b7cd7610

Mainokset


Jätä kommentti

Sattulan maisematarinat

Sattulan maisematarinat julkistettiin 17.2.2018 Hattulan Juteini talolla.

Maisematarinta kertovat kuvin, kartoin ja tekstein Sattulan historiasta, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta.

Käy tutustumassa osoitteessa   http://proagria-mkn.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=9c30132b79bf4ae29c5eedc2b7cd7610


Jätä kommentti

Moniasuminen – kylien kasvava voima

Paikasta riippumaton työnteko on yleistynyt nopeasti. Lisäksi entistä useampi meistä on riippumaton vakituisesta työstä mm. eläköitymisen ansiosta. Vapaus valita kuhunkin ajankohtaan sopivin asuinpaikka on nopeasti lisääntynyt.

Tästä on aluksi ollut seurauksena kesämökkien muuttuminen puolivakinaisiksi, ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kylien yhteisöt voisivat kehittyä vahvoiksi tulevaisuuden asuinympäristöiksi. Uusia avauksia tarvitaan?

Sattulan kehittämisen monet tavoitteet ovat toteutuneet.   Vuonna 2003 ajatukset olivat päivän vesi- ja liikenneongelmissa.  Vettä ei tullut eikä mennyt.  Liikennettä tuli ja meni sensijaan liikaakin – soraralli jyräsi tehokkaasti Sattulantietä ja muukin raskas liikenne oikoi sen kautta.  Tilannetta kuvaa hyvin perustamistilaisuuden muistioksi Jaskan laatima runo.

Nyt vesijohto ja viemäri kattaa kylän melko hyvin.  Sattulantie on rauhoittunut.  Uusiakin ajatuksia sen kehittämiseksi uutena ”kylätien” kokeilukohteena on selvitettävänä.  Voisimme tarttua uusiin haasteisiin?

Vesi 2003 _ Jaskan runo


Jätä kommentti

Kyläyhdistystä tarvitaan?

Sattulan kyläyhdistyksen perustavassa kokouksessa oli 26.2.2003 paikalla 78 henkilöä. Kokoava asia oli kylän vesihuollon rakentaminen. Lisäksi halutiin kehittää kylän yhteistä uimarantaa jakokunnan omistamalle ranta-alueelle.

Kyläsuunnitelma 2003 kokosi vielä monia muita tärkeitä asioita mm. Sattulantien läpikulku- ja nopeusrajoitusten toteuttamisen. Kaikki kyläsuunnitelman asiat saatiin toteutumaan vuoteen 2010 mennessä ja lisääkin syntyi vuoden 2008 kyläsuunnitelmassa.

Nyt Sattula taitaa olla valmis! Kevätkokouksessa oli paikalla 4 henkeä. Pohdinnassa kuitenkin oli jopa kyläyhdistyksen toiminnan lopettaminen. Käytännössä kylän yhteisten asioiden kehittäminen ja käsittely todettiin vaikeaksi ilman toimivaa yhdistystä. Pienein sääntömuutoksin päätettiin toimintaa jtkaa ja kehittää.

Lehijärven ymoäristö muodostuu erillisistä kylistä, joilla on paljon yhteistä. Pelkolan koulun lakkauttamisne jälkeen koulun kenttäalue jäi kunnan omistukseen. Sitä on talvisin käytetty jääkiekkokenttänä. Mutta prantamisen varaa olisi. ongelmana Plekolassa on puuttuva toimija, joten rahoituksen hakeminen on vaikeaa. Koska kenttä palvelee myös Sattulalaisia ja tarjoaa pelimahdollisuuksia myös nuorisolle, päätettiin lähteä kehittämään Pelkola – Areenaa kaikkien lehijärveläisten yhteiseksi harrastukentäksi.

Halukkaita talkoolaisia löytyy, kun on konkreettinen omaa etua palveleva kohde. Mutta asioiden organisointiin tarvitaan aina joku toimija, jolla on edellytykset hoitaa rahoitusta ja hankkeiden toteutusta. Yhteisten asioiden hoitamiseen abstraktilla tasolla ei tahdo löytyä halukkaita. Sattulasta kyllä varmasti löydetään ratkaistu, mutta aktiiviseempaa mukanaoloa toivotaan kaikilta kyläläisiltä.

Kesän jälkeen valmistuu Sattulan maisematarinat nettiin kaikkien nähtäville. Sitä odotellessa esitellään Hattula-päivillä Sepän pirttiä ja poltetaan Juhannuksena Lehijärven suurin kokko, jos uskalletaan!


Jätä kommentti

Kylä ja kyläyhdistys uudistuu?

EU mahdollisti kylän omia hankkeita

EU mahdollisti kylän omien hankkeiden toteuttamisen. Linnanseutu ry:n kautta avautuneet hanketuet avasivat Sattulalaisille mahdollisuuden kehittää omaa kylää ja luoda kyläläisiä palvelevia yhteisiä tiloja ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

Vesihuolto Sattulaan
Sattula siirtyi EU-aikaan kyläyhdistyksen perustamisen jälkeen, kun yhdistys haki ja sai rahoitusta yhteisten hankkeiden kehittämiseen useassakin eri yhteydessä. Kyläyhdistys perustettiin v 2003. Ensimmäinen tavoite oli saada kylä vesihuollon piiriin. Vaiheittain tämä onnistuikin ja vuoteen 2015 mennessä koko kylää oli käytännössä Hämeenlinnan vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkon piirissä.

Rakentamista ohjataan osayleiskaavalla

Hattulan kunnan kiinnostukseen liittyi Lehijärven ja Armijärven osayleiskaavan laatiminen 2000-luvun alussa. Kaavan valmistuttua v. 2003 se on ohjannut kylän ja lähialueiden rakentumista. (Oyk kartta). Historiallinen keskusta on suojeltu erityisalue, jonka ilme halutaan säilyttää. Lisäksi siellä on useita historiallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden säilymistä museovirasto valvoo.

Osayleiskaava vuodelta 2003 alkaa olla jo vanhentunut. Kunta onkin käynnistänyt osayleiskaavan tarkistustyön vuonna 2016. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa kylä on säilymässä nykyisenkaltaisena.
Ilveskallion varikkoalueen suojavyöhyke 1 rajaa kylän aluetta etelästä. Koko kylä on suoja-alueella 2, joka rajoittaa eräiden toimintojen sijoittumista kylään. Tästä johtuen mm. Sattulantien ja Parolantien liittymän tuntumaan kaavailtua uutta koulukeskusta ei voitu toteuttaa alueelle.

Kylän ranta ja yhteiset tilat
Toinen keskeinen tavoite oli saada kyläläisille yhteinen ranta. Yli sadan omistajan yhteisrannasta onnistuttiinkin saamaan kyläyhdistykselle 25-vuoden vuokrasopimus. Linnanseudun rahoitustuella saatiin ranta kunnostettua ja sinne rakennettiin uimaranta pukukoppeineen ja laitureineen sekä yhteinen veneranta, jossa kyläläisille on ilmaiset venepaikat.

Sattulantie turvalliseksi
Kolmas tavoite oli säilyttää ja kehittää kylän ympäristöä ja vanhoja rakennuksia. Tähän liittyi Sattulantien turvallisuuden parantaminen. liikenneviranomaisten kanssa saatiinkin aikaiseksi Sattulantien rauhoittaminen. Raskaalta liikenteeltä kiellettiin läpiajo ja tielle asetettiin nopeusrajoitukset osin 40 km/h ja osin 50 km/h. Alempia nopeusrajoitusten noudattamista pyrittiin edistämään tielle rakennetuilla hidastetöyssyillä. (kuvia Sattulantiestä)

Sepän pirtti kuntoon
Sepän pirtti oli viimeisen sisaruksen kuoltua siirtynyt Helsingin seurakuntayhtymän haltuun. Pirtti oli katon vuotojen seurauksena alkanut jo lahota. Välikatto oli jo osin sortunut ja ulkoseinistä osa oli alkanut lahota. Seurakuntayhtymällä ei ollut pirtille käyttöä ja siksi sen ostamisesta kyläyhdistykselle käynnistettiin neuvottelut. Pitkähkön neuvotteluvaiheen jälkeen löydettiin ratkaisu, jossa naapuritalo osti osan Sepän pirtin tontista lisämaaksi ja kyläyhdistys sai edullisesti tontin keskeisen osan ja sepän pirtin haltuunsa. Museoviraston suojelukohteena oleva pirtti päätettiin kunnostaa ja entisöidä mahdollisuuksien mukaan pienimuotoiseksi kylämuseoksi. Museovirasto myönsi pienen avustuksen kunnostustyöhän ja lisärahoitusta saatiin Linnaseudun Pomo-rahoituksesta. Parin vuoden talkoiden ja yhden kesän aikana opinnäytetyöhön liittyvän suunnitelman ja hirsirakenteiden kunnostuksen jälkeen Sepän pirtti saatiin kunnostettua kohtuullisesti säitä kestävään kuntoon ja entisöityä viimeisen sadan vuoden ajan kylän itsellisen sepän ja hänen jälkeläistensä asumista esittelevään kuntoon.

Häiritsevät työt ja ongelmalliset siirtoviemärilinjat
Kyläyhdistyksen toiminta on liittynyt usein kylän etujen ajamiseen erilaisten sitä sivuavien hankkeiden yhteydessä. Yhdessä Lehijärven suojeluyhdistyksen kanssa on pyritty pitämään kylälle tärkeä Lehijärvi kyläläisten vapaa-aikaa palvelevassa kunnossa. Siirtoviemärilinja Hämeenlinnasta Toijalaan uhkasi kylän kohdalla aluksi rakentua Lehijärven pohjaan upotettavan viemärinä. Kun tämä estettiin, viemärilinja suunniteltiin rakennettavaksi Sattulantien varteen muutama vuosi aiemmin rakennetun vesi- ja viemärilinjan lisäksi. Edellinenkin kaivutyö oli aiheuttanut sekä tilapäisiä ongelmia että pysyviä vaurioita Sattulantielle. Sen tekemisen yhteydessä kyläyhdistys ehdotti sekä siirtoviemäriin varautumista että valokuitukaapeliin ja sähkölinjojen kaapelointiin varautumista. Ehdotukset eivät herättäneet silloin rakennusvaiheessa kiinnostusta. Siirtoviemäriä eivät kyläläiset kuitenkaan halunneet tien varteen. Sille haettiin lopuksi paikka maantien 120 varresta kyläyhdistyksen painostuksen ansiosta.

Nopea valokuituyhteys Sattulaan
Kylään yritettiin yhdessä Nihattulan kylän kanssa saada valokuituyhteydet. Vuoden kestäneen väännön jälkeen valokuituyhteys saatiin Nihattulan kiinteistöille v. 2015, mutta Sattulaan sitä ei saatu. Tulipahan kuitenkin kulmille eli Sattulantien alkuun.

Hattula Golf ja kartanoravintola Pehtoori
Riihimäen Retsi toi golfin Sattulaan. Nikkilän kartanon kunnostamisen ohella hän rakensi hienon golfkentän ja sen yhteyteen vanhaan Nikkilän navettaan kartanoravintola Pehtoorin. Toiminta keskittyy kesäkauteen, joka golfkentällä on pitkä. Ensimmäiset golfaajat tulevat aprillipäivänä ja viimeisä pelejä on pelattu monina vuosina uutena vuotena. 9-reikäinen kenttä on tunnettu edullisuudestaan ja loistavasta hoidosta. Se onkin ollut jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista kentistä. Ravintola Pehtoori tarjoaa kesäisin lounasmahdollisuuden myös kyläläisille ja ympäri vuoden se toimii kyläläisten kokoontumispaikkana.


Jätä kommentti

Ajankohtaiset asiat Sattulassa – esillä syyskokouksessa 17.12.2016

• Sähkö linjoilta maakaapeleihin
Runkolinjat kylän alueella on jo pääosin kaivettu maahan. Ilmajohdot poistetaan kun alueen kaikki kaivutyöt on saatu päätökseen ja kytkennät tehtyä (ilmeisesti ensi vuoden aikana).
• Lehijärven – Armijärven osayleiskaavan päivitys on käynnistynyt, kunnan toimeksiannosta kaavoitusta tekee Ramboll Oy
Hattulan kunta on käynnistänyt Lehijärven suojeluyhdistyksen ja kyläyhdistykseen tekemien aloitteiden pohjalta osayleiskaavan päivityksen. Kaavan laatimiseen palataan vuoden 2017 aikana (kunta/Ramboll Oy). Kaavaan on odotettavissa ehkä yllättäviäkin tilavarauksia. Hämeen maakuntakaavan tarkistuksen luonnos tulee käsittelyyn alkuvuodesta 2017. Siinä vahvistunevat jo nykyisessäkin kaavassa oleva asiat Sattulan osalta.
• Sattulan maisematarinoita – hankkeen sisällön esittely ja ideoiden kehittelyä
Hankkeessa on pidetty kaksi työpajaa, joihin kyläläiset ovat voineet osallistua. Hanke etenee ja valmistuu syksyyn 2017.
• Kylänranta ja Lehijärvi parempaan kuntoon – hanke vuodelle 2017 – 2018
Kylänrannan vuokra-aikaa on jäljellä 16 vuotta. Kaavailtu saunahanke ei onnistunut, koska rakennusluvan edellyttämää omistusaikaa ei ollut riittävästi (25 v) jäljellä. Tänä syksynä laituri on kärsinyt vaurioita ja se on korjattava ensi keväänä ennen käyttöön ottoa. Jatkossa kylänrannan hoitamisesta ja vuokraoikeuden jatkumisesta on erikseen sovittava, jos kyläyhdistyksen toiminta päättyy.
Lehijärven suojeluyhdistys on valmistelemassa Myllyojan Vuorentaan kolmen laskeutusaltaan kunnostusta 2017-2018. Hattula Golf suunnittelee ojan kunnostusta omalla kohdallaan.
• NexTori – Sattulaan uusi, ihmis- ja energiaystävällinen ikääntyvien asuinalue? Idea, luonnokset ja kehittely yhdessä-
EAKR – ideahakuun on ilmoitettu NexTori – senioriasumisen konseptin kehittely, jossa pilottikohteena voisi olla Sattulantien ja Parolantien risteyksen Lehijärven puolelle sijoittuva hanke. Asiasta on alustavasti neuvoteltu kunnan ja Reijo Riihimäen kanssa (maanomistajat).