Sattulan kyläyhdistys


Jätä kommentti

KORONA: ASIOINTIAPUA – HALUATKOA APUA – VOITKO TARJOTA APUA?

Tarvitsetko apua apteekkiasiointiin tai elintarvikkeiden noutamisessa kaupoista? Oletko alle 70-vuotias ja valmis auttamaan naapureitasi asi-oinnissa tarvittaessa?

Hattulan kunta on aloittanut naapuriavun välittämisen. Sattulan alueella Reijo Lehtinen välittää tietoa naapuriavun tarvitsijoista ja tarjoajista. Voit ottaa yh-teyttä häneen joko sähköpostilla (reijo.lehtinen@outlook.com tai puhelimella 0500622009).

Autetaan naapureita ja itseämme. Voit tietenkin myös suoraan olla yhteydessä tiedossasi oleviin auttajiin tai apua ehkä tarvitseviin naapureihisi. Muista autta-essasikin aina noudattaa läheisyyttä ja kosketusta koskevia ohjeita.

OHJEITA KORONAVIRUKSEN LEVIÄMISEN HIDASTAMISEKSI

Koronaviruksen vuoksi tehdyt hallituksen rajoitustoimenpiteet mm. yli 70 – vuotiaiden siirtyminen karanteeninomaisiin olosuhteisiin kohdentuvat Sattulaankin.
Jokainen voi omalla toiminnallaan hidastaa koronaviruksen leviämistä. Iäkkään väestön ohella sosiaalisten kontaktien vähentäminen on nyt tärkeää myös ter-veille ihmisille, koska siten hidastetaan epidemian leviämistä. Vältä siis ihmis-joukkoja ja tungoksia ja pidä vähintään metrin etäisyys kanssaihmisiin.
Omaa ja läheistensä tartuntariskiä voi myös alentaa huolehtimalla käsi- ja ys-kimishygieniasta. Lisää ohjeita ja kertauskurssia tulee koko ajan radiosta ja televisiosta sekä löytyy netistä (mm. https://www.hattula.fi/palvelut/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/korona/https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19).

OHJEITA NAAPURIAVUSTA SATTULAN KYLÄN NAAPURIAVUN PIIRIS-SÄ OLEVILLE JA AUTTAJILLE (kooste/Reijo Lehtinen 25.3.2020)

Hoidan Sattulan kylän alueella Hattulan kunnan järjestämän naapuriavun koordinointia. Yritän löytää avustajia, jotka voivat hoitaa kauppa- ja ap-teekkiasiointia yli 70-vuotiaiden kylän asukkaiden ollessa karanteenin kaltaisissa olosuhteissa. Toisaalta apua tarvitsevat voivat olla yhteydes-sä minuun, jolloin voin välittää avun tarjoajille heidän tietonsa. Parhaiten minut tavoittaa puhelimella (puh 0500622009).

Naapuriavun yhteydessä tulee välttää fyysistä kontaktia

– Auttaja ei tule sisälle asuntoon vaan jätä esimerkiksi ostokset ulko-ovelle.
– Tarvittaessa juttele etäisyyden päästä.

Sopikaa etukäteen puhelimitse

– Sovi auttamisesta etukäteen puhelimitse autettavan kanssa, esim. kauppalis-ta ja ostosten maksutapa ja vaihtorahat.

Maksutavasta pitää sopia etukäteen

Käteisellä maksamisen lisäksi esimerkiksi yleisesti käytössä oleva Mobile Pay tai Osuuspankin ja Nordean käyttämä Siirto-palvelu mahdollistavat välittömän rahansiirron tililtä toiselle. Pyrkikää välttämään käteisen käyttöä.

Apteekki vaatii valtakirjan reseptilääkkeisiin

– Apteekin reseptilääkkeissä tarvitaan vapaamuotoinen valtakirja, josta löytyy seuraavat asiat: Asiakkaan nimi ja henkilötunnus, Valtuutetun nimi, Mitä lääk-keitä valtuutettu hakee, Asiakkaan puhelinnumero, Asiakkaan allekirjoitus, Kuinka kauan valtuutus on voimassa esim. yhden haku kerran. (Huom! Toisen puolesta ei voi noutaa huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä, ja unilääkkeistä vain pientä pakkauskokoa. Tarvittaessa voit tiedustella apteekista kotiinkulje-tuspalvelua.)

Huom.

Yritän täydentää ohjeita sitä mukaan, kun uusia asioita ilmenee mm. mahdolli-sista maksujärjestelyistä. Välitän ohjeet toimintaan mukaan ilmoittautuneille.

Jos on koronavirukseen liittyviä ongelmia, soittakaa Hattulan kirjaston palvelu-pisteeseen puh. 050 509 0335 (ma-pe klo 10-16 & la-su klo 10-13) tai minulle (Reijo Lehtinen puh 0500622009), yritetään yhdessä löytää ratkaisut.


Jätä kommentti

Rauhallista Korona-aikaa

Maaseutu ja pienet keskukset nousevat taas arvoonsa. Korona-virus on aloittanut suurissa keskuksissa. Elämäntapa ja pakollinen suurten ihmismäärien kohtaaminen arjen elämässä nopeuttavat viruksen leviämistä niissä.

Arjan elämä maaseudulla on erilaista. Ei ole metroa eikä ruuhkabusseja. Päivittäinen elämä pyörii pienissä ihmisryhmissä ja riskit tunnetaan. Toki täälläkin ne otetaan huomioon. Sattulan kyläyhdistyskin on siirtänyt ensi viikon alkuun päätetyn kevätkokouksensa myöhäisempään ajankohtaan. Viisasta varovaisuutta kyläyhdityksen puheenjohtajalta.

Viime viikolla jouduin vaihteeksi liikkumaan julkisilla liikennevälineillä. Leppoisaa menoa. Isolla bussilla kuljettaja ja kaksi matkustajaa. Mahtui mukavasti istumaan hieman etäämpänä toisista. Ja juttelu oli leppoisaa, vilkasta sekä monipuolista ja kiinnostavaa. Talven olemuksesta Koronan etenemiseen. Taidanpa ryhtyä ihan huvin vuoksi käyttämään bussia useammin.

Onhan täälläkin käytävä kaupoissa silloin tällöin. Ne ovat tietenkin suuria marketteja, joissa voi altistua kaikenlaisille taudeille flunssasta Koronaan. Ihmettelen, ettei valtio ole varannut rahaa päivttäistavaroiden kotiinkuljetuksen tukemiseen. Sillä voitaisiin välttää Koronan leviämisriskiä.

Varmasti monet pohdiskelevat nyt siirtymistä ruuhkautuneista suurista keskuksista rauhallisempaan asuinnympäristöön. Siirtyminen voi olla tilapäistä pitenmpiaikaista etätyötä kesämökillä. Varmaan myös herää ajatus siirtymisestä kokonaan asumaan rauhallisemmille ja turvallisemmille alueille. Tervetuloa maaseudulle ja pieniin keskuksiin.

Tilaa suomessa riittää. Monissa pienissä keskuksissa asuntojen hinnat ovat pudonneet viime vuosina. Omistusasuminen niissä on nyt todella edullista ja usein laadukasta. Toimeentulokin on lisääntyvän etätyön ansiosta helpmpi turvata kuin menneinä vuosina.

Asuntojen halpuuden ovat huomanneet monet asuntosijoittajatkin. Parinkymmenen prosentin sijoitustuoton saa helposti. Halvalla hankittu sijoituskohde tuottaa itsensä takaisin nopeasti. Tuotto on selvää rahaa eikä tarvitse sitoa suuria pääomia odottamaan kalliin kohteen mahdollista arvonnousua. Pitäsiköhän sijoittaa vaikkapa Taidekaupunki Mänttä-Vilppulaan?


Jätä kommentti

Sattulantie uuden suomalaisen kylätien malliksi?

Sattulan kyläyhdistyksen kevätkokous 2017 päätti tehdä ELY-kekskukselle aloitteen Sattulantien muuttamisesta uudentyyppiseksi kylätieksi välillä. Kylätien sijaitsee Sattulan keskellä. Kyse on vanhan kylän raitista, jossa on nykyisin 40 ja 50 km nopeusrajoitus ja jota käytetään kylän aluetta palvelevaan liikenteeseen. Kesäaikaan väylä on suosittu pyöräily ja ulkoilureitti.  Sen pituus on 2,5 km.  Sattulan kylätiekokeilulla tavoitellaan sujuvaa ja turvallista liikkumista tiellä, jossa erillisen kevyen liikenteen väylän toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Hankkeessa tie päällystetään uudelleen ja kylätiemerkinnät toteutetaan kesän 2018 aikana. Sattulan kylätiekokeilu parantaa liikenteen turvallisuutta sekä pyöräliikenteen ja jalankulun olosuhteita.

Sattulantien kokeilukohde / Google

Ilmakuva Sattulasta – Sattulantie (kuvaus: Timo Riipi ja Petri Haarala)

Nykyisellä tiellä, jossa ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä, samoilla kaistoilla autojen kanssa liikkuvat myös jalankulkijat, pyöräilijät, kuntoilijat, koululapset, koirien ulkoiluttajat, kissat jne. Merkittävä käyttäjäryhmä on myös Panssariprikaati, jonka harjoituksissa ja ”Lehijärven lenkin” sotilaat kulkevat usein Sattulantietä pitkin.

Ehdotuksen mukaan kylätie olisi kevyen liikenteen ehdoilla toimiva liikenneväylä, jossa ajoneuvoliikenteelle on varattu vain yksi kaista (leveys 3,0 m), joka on osoitettu ajoratamaalauksella. Ajoneuvokaistan molemmin puolin on 1, 5 m leveä kevyen liikenteen päällystetty piennaralue. Esimerkki kylätieratkaisusta haettiin Hollannista, missä vastaavantyyppisiä väyläratkaisuja on käytetty yleisesti.

Kuva hollantilaisesta kylätiestä

Sattulantien ajateltu poikkileikkauskuva

Uudenmaan Ely-keskus on lämmennyt ajatukselle, Kokeilukohteena Sattulantie on todettiin hyväksi sopivan käyttäjämäärän ja rauhallisen luonteensa vuoksi. Suunnittelukäytännötkin ovat menossa siihen suuntaan, että halutaan löytää myös muita ratkaisumalleja kuin ainainen yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä. Strafica Oy on suunnittelemassa kokeilua. Tarkoitus on käynnistää kokeilu jo tänä vuonna, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan ja rahoitus löytyy.  Jos ratkaisu toimii odotetulla tavalla, voi se olla mallina muillekin ongelmallisille kylien keskustojen ja asuinalueiden väylille.


Jätä kommentti

Kunniasattulainen

Sattulan kyläyhdistyksen johtokunta voi nimetä Kunniasattulalaisen.  Kunniasattulalisia voi olla korkeintaan kymmenen.  Kunniasattulalainen on pysyvä arvonimi, jonka käyttöoikeus säilyy henkilöllä myöntämisen jälkeen koko eliniän.  Kunniasattulalaiselle luovutetaan Sattulan yleisessä vuosikokouksessa Kunniasattulalaisen numeroitu kunnniakirja.  Lisäksi johtokunta antaa kunniajäsentunnuksen.  Se on numeroitu Sattulalaisen Sjömannin veneveistämön veneentappi, johon kunniasattulalainen voi hankkia kohtuuhintaan aidon sattulalaisen puusoutuveneen Sjömannin veneveistämöltä.

Nimeämisen edellytykset ja rajoitukset ovat seuraavat:
Kunniasattulalainen

  • ei asu eikä ole vapaa-ajan asukas Sattulassa
  • on tehnyt merkittävää työtä Sattulan hyväksi
  • on edistänyt Sattulan kylän myönteistä julkisuuskuvaa

Kunniasattulalaisia saa nimetä vuosittain vain yhden.  Elossa olevien kunniasattulalaisten saa olla korkeintaan kymmenen.

Kunniasattulalaiset

Nro 1, 17.2.2018

Katriina Koski

Maisema-asiantuntija, NEUVO 2020 ympäristöasiantuntija, projektipäällikkö Maisematarinoita-hanke

Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi, Häme

puh 040 148 8220

katriina.koski@maajakotitalousnaiset.fi

 

 

Perustelut:
Katriina Koski on ansiokkaasti nostanut Sattulaa esille julkisuudessa.  Hän on ollut aloitteentekijä ja pääasiallinen tekijä ja koordinaattori Sattulan maisematarinoissa, jotka on laadittu v. 2016 – 2018 ja julkistettu netissä 17.2.2018.  Lisäksi hän on ilmoittanut Sattulan vuoden 2017 maisemateko – kilpailuun, jossa Sattula voitti Kanta-Hämeen vuoden maisematekokilpailun.  Hän on mys lupautunut tukemaan ja ylläpitämään jatkossakin yhdessä kyläyhdistyksen kanssa Sattulan maisematarinoita netissä.

Sattulan maisematarina löytyvät netistä osoitteesta http://proagria-mkn.maps.arcgis.com/apps/MapSeries/index.html?appid=9c30132b79bf4ae29c5eedc2b7cd7610


1 kommentti

Kyläyhdistystä tarvitaan?

Sattulan kyläyhdistyksen perustavassa kokouksessa oli 26.2.2003 paikalla 78 henkilöä. Kokoava asia oli kylän vesihuollon rakentaminen. Lisäksi halutiin kehittää kylän yhteistä uimarantaa jakokunnan omistamalle ranta-alueelle.

Kyläsuunnitelma 2003 kokosi vielä monia muita tärkeitä asioita mm. Sattulantien läpikulku- ja nopeusrajoitusten toteuttamisen. Kaikki kyläsuunnitelman asiat saatiin toteutumaan vuoteen 2010 mennessä ja lisääkin syntyi vuoden 2008 kyläsuunnitelmassa.

Nyt Sattula taitaa olla valmis! Kevätkokouksessa oli paikalla 4 henkeä. Pohdinnassa kuitenkin oli jopa kyläyhdistyksen toiminnan lopettaminen. Käytännössä kylän yhteisten asioiden kehittäminen ja käsittely todettiin vaikeaksi ilman toimivaa yhdistystä. Pienein sääntömuutoksin päätettiin toimintaa jtkaa ja kehittää.

Lehijärven ymoäristö muodostuu erillisistä kylistä, joilla on paljon yhteistä. Pelkolan koulun lakkauttamisne jälkeen koulun kenttäalue jäi kunnan omistukseen. Sitä on talvisin käytetty jääkiekkokenttänä. Mutta prantamisen varaa olisi. ongelmana Plekolassa on puuttuva toimija, joten rahoituksen hakeminen on vaikeaa. Koska kenttä palvelee myös Sattulalaisia ja tarjoaa pelimahdollisuuksia myös nuorisolle, päätettiin lähteä kehittämään Pelkola – Areenaa kaikkien lehijärveläisten yhteiseksi harrastukentäksi.

Halukkaita talkoolaisia löytyy, kun on konkreettinen omaa etua palveleva kohde. Mutta asioiden organisointiin tarvitaan aina joku toimija, jolla on edellytykset hoitaa rahoitusta ja hankkeiden toteutusta. Yhteisten asioiden hoitamiseen abstraktilla tasolla ei tahdo löytyä halukkaita. Sattulasta kyllä varmasti löydetään ratkaistu, mutta aktiiviseempaa mukanaoloa toivotaan kaikilta kyläläisiltä.

Kesän jälkeen valmistuu Sattulan maisematarinat nettiin kaikkien nähtäville. Sitä odotellessa esitellään Hattula-päivillä Sepän pirttiä ja poltetaan Juhannuksena Lehijärven suurin kokko, jos uskalletaan!


Jätä kommentti

Kylä ja kyläyhdistys uudistuu?

EU mahdollisti kylän omia hankkeita

EU mahdollisti kylän omien hankkeiden toteuttamisen. Linnanseutu ry:n kautta avautuneet hanketuet avasivat Sattulalaisille mahdollisuuden kehittää omaa kylää ja luoda kyläläisiä palvelevia yhteisiä tiloja ja vapaa-ajanviettopaikkoja.

Vesihuolto Sattulaan
Sattula siirtyi EU-aikaan kyläyhdistyksen perustamisen jälkeen, kun yhdistys haki ja sai rahoitusta yhteisten hankkeiden kehittämiseen useassakin eri yhteydessä. Kyläyhdistys perustettiin v 2003. Ensimmäinen tavoite oli saada kylä vesihuollon piiriin. Vaiheittain tämä onnistuikin ja vuoteen 2015 mennessä koko kylää oli käytännössä Hämeenlinnan vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkon piirissä.

Rakentamista ohjataan osayleiskaavalla

Hattulan kunnan kiinnostukseen liittyi Lehijärven ja Armijärven osayleiskaavan laatiminen 2000-luvun alussa. Kaavan valmistuttua v. 2003 se on ohjannut kylän ja lähialueiden rakentumista. (Oyk kartta). Historiallinen keskusta on suojeltu erityisalue, jonka ilme halutaan säilyttää. Lisäksi siellä on useita historiallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden säilymistä museovirasto valvoo.

Osayleiskaava vuodelta 2003 alkaa olla jo vanhentunut. Kunta onkin käynnistänyt osayleiskaavan tarkistustyön vuonna 2016. Uudessa maakuntakaavaluonnoksessa kylä on säilymässä nykyisenkaltaisena.
Ilveskallion varikkoalueen suojavyöhyke 1 rajaa kylän aluetta etelästä. Koko kylä on suoja-alueella 2, joka rajoittaa eräiden toimintojen sijoittumista kylään. Tästä johtuen mm. Sattulantien ja Parolantien liittymän tuntumaan kaavailtua uutta koulukeskusta ei voitu toteuttaa alueelle.

Kylän ranta ja yhteiset tilat
Toinen keskeinen tavoite oli saada kyläläisille yhteinen ranta. Yli sadan omistajan yhteisrannasta onnistuttiinkin saamaan kyläyhdistykselle 25-vuoden vuokrasopimus. Linnanseudun rahoitustuella saatiin ranta kunnostettua ja sinne rakennettiin uimaranta pukukoppeineen ja laitureineen sekä yhteinen veneranta, jossa kyläläisille on ilmaiset venepaikat.

Sattulantie turvalliseksi
Kolmas tavoite oli säilyttää ja kehittää kylän ympäristöä ja vanhoja rakennuksia. Tähän liittyi Sattulantien turvallisuuden parantaminen. liikenneviranomaisten kanssa saatiinkin aikaiseksi Sattulantien rauhoittaminen. Raskaalta liikenteeltä kiellettiin läpiajo ja tielle asetettiin nopeusrajoitukset osin 40 km/h ja osin 50 km/h. Alempia nopeusrajoitusten noudattamista pyrittiin edistämään tielle rakennetuilla hidastetöyssyillä. (kuvia Sattulantiestä)

Sepän pirtti kuntoon
Sepän pirtti oli viimeisen sisaruksen kuoltua siirtynyt Helsingin seurakuntayhtymän haltuun. Pirtti oli katon vuotojen seurauksena alkanut jo lahota. Välikatto oli jo osin sortunut ja ulkoseinistä osa oli alkanut lahota. Seurakuntayhtymällä ei ollut pirtille käyttöä ja siksi sen ostamisesta kyläyhdistykselle käynnistettiin neuvottelut. Pitkähkön neuvotteluvaiheen jälkeen löydettiin ratkaisu, jossa naapuritalo osti osan Sepän pirtin tontista lisämaaksi ja kyläyhdistys sai edullisesti tontin keskeisen osan ja sepän pirtin haltuunsa. Museoviraston suojelukohteena oleva pirtti päätettiin kunnostaa ja entisöidä mahdollisuuksien mukaan pienimuotoiseksi kylämuseoksi. Museovirasto myönsi pienen avustuksen kunnostustyöhän ja lisärahoitusta saatiin Linnaseudun Pomo-rahoituksesta. Parin vuoden talkoiden ja yhden kesän aikana opinnäytetyöhön liittyvän suunnitelman ja hirsirakenteiden kunnostuksen jälkeen Sepän pirtti saatiin kunnostettua kohtuullisesti säitä kestävään kuntoon ja entisöityä viimeisen sadan vuoden ajan kylän itsellisen sepän ja hänen jälkeläistensä asumista esittelevään kuntoon.

Häiritsevät työt ja ongelmalliset siirtoviemärilinjat
Kyläyhdistyksen toiminta on liittynyt usein kylän etujen ajamiseen erilaisten sitä sivuavien hankkeiden yhteydessä. Yhdessä Lehijärven suojeluyhdistyksen kanssa on pyritty pitämään kylälle tärkeä Lehijärvi kyläläisten vapaa-aikaa palvelevassa kunnossa. Siirtoviemärilinja Hämeenlinnasta Toijalaan uhkasi kylän kohdalla aluksi rakentua Lehijärven pohjaan upotettavan viemärinä. Kun tämä estettiin, viemärilinja suunniteltiin rakennettavaksi Sattulantien varteen muutama vuosi aiemmin rakennetun vesi- ja viemärilinjan lisäksi. Edellinenkin kaivutyö oli aiheuttanut sekä tilapäisiä ongelmia että pysyviä vaurioita Sattulantielle. Sen tekemisen yhteydessä kyläyhdistys ehdotti sekä siirtoviemäriin varautumista että valokuitukaapeliin ja sähkölinjojen kaapelointiin varautumista. Ehdotukset eivät herättäneet silloin rakennusvaiheessa kiinnostusta. Siirtoviemäriä eivät kyläläiset kuitenkaan halunneet tien varteen. Sille haettiin lopuksi paikka maantien 120 varresta kyläyhdistyksen painostuksen ansiosta.

Nopea valokuituyhteys Sattulaan
Kylään yritettiin yhdessä Nihattulan kylän kanssa saada valokuituyhteydet. Vuoden kestäneen väännön jälkeen valokuituyhteys saatiin Nihattulan kiinteistöille v. 2015, mutta Sattulaan sitä ei saatu. Tulipahan kuitenkin kulmille eli Sattulantien alkuun.

Hattula Golf ja kartanoravintola Pehtoori
Riihimäen Retsi toi golfin Sattulaan. Nikkilän kartanon kunnostamisen ohella hän rakensi hienon golfkentän ja sen yhteyteen vanhaan Nikkilän navettaan kartanoravintola Pehtoorin. Toiminta keskittyy kesäkauteen, joka golfkentällä on pitkä. Ensimmäiset golfaajat tulevat aprillipäivänä ja viimeisä pelejä on pelattu monina vuosina uutena vuotena. 9-reikäinen kenttä on tunnettu edullisuudestaan ja loistavasta hoidosta. Se onkin ollut jäsenmäärältään yksi Suomen suurimmista kentistä. Ravintola Pehtoori tarjoaa kesäisin lounasmahdollisuuden myös kyläläisille ja ympäri vuoden se toimii kyläläisten kokoontumispaikkana.