Sattulan kyläyhdistys

Historia

Ensimmäiset toistaiseksi löydetyt tiedot Sattulan kylästä ovat peräisin jo keskiajalta 1400-luvulta. Jotain kiistaa oli ollut Kosken myllyoikeuksista Lehijärven käräjillä sen verran, että merkintöjä asiakirjoihin jäi jälkipolvillekin. Sattula lähikylineen kuului tuolloin Lehijärven pitäjään Sattulan neljänneksenä, muita neljänneksiä olivat Leiniälä, Mervi ja Teuro.

lehijärvi keskiajalla

 

Sattulan kylä kuului 1400-luvun alussa perustettuun Lehijärven pitäjään. Hattulan ensimmäisessä säilyneessä maakirjassa vuodelta 1539 Hattulan ja Lehijärven pitäjien rakenne perustui neljänneskuntiin. Hattulan hallintopitäjän neljännekset olivat :

– Hurttalan neljännes,

– Katinalan neljännes ja

– Rahkoilan neljännes

Lehijärven hallintopitäjän neljännekset olivat:

– Leiniälän neljännes,

– Merven neljännes,

– Sattulan neljännes ja

– Teuron neljännes Tammelasta.

Sattulan neljännekseen kuuluivat seuraavat kylät:

– Hyrvälä,

– Koski,

– Nihattula,

– Sattula (Hakimäki),

– Pelkola ja

– Takajärvi (Halkorpi).

Nämä neljänneskunnat olivat sen ajan verotusyksiköitä. Neljänneskuntalaitos hävisi 1700-luvun alussa. Pitäjien kylät ryhmiteltiin myös jakokunnittain, mikä jako hiukan poikkesi neljänneskunnista. Jakokunnat syntyivät, kun uudisasutuksen myötä kylät laajentuivat ja uusista alueista syntyi emäkylän tytärkyliä. Näin emäkylät ja tytärkylät ovat yhteisesti kuuluneet samaan jakokuntaan. On päätelty, että Hattulan vanhimmat jakokunnat ovat olleet :

– Hurttalan, Nummen (Luolajan),

– Sattulan ja

– Vesunnan jakokunnat.

Sattulan kylä kuuluu siis nykyisen Hattulan kunnan – silloisen Lehijärven pitäjän – kaikkein vanhimpiin kyliin. Vielä isojakoasiakirjoissa 1800-luvun alussa Sattula, Koski, Takajärvi ja Vuohiniemi olivat samaa jakokuntaa. Nihattula ja Hyrvälä muodostivat jo oman jakokunnan.

Yllä esitetyt tiedot pohjautuvat vuonna 1975 ilmestyneeseen Eero Mäntylän Hattulan historiaan.

Sattulan kylä sijaitsee vanhan Hiidentien, Vanajaveden eteläpuolitse kulkevan maantien varrella Lehijärven lounaispuolella. Kylän vanhat metsäpalstat ulottuivat kauas Renkajärven eteläpuolelle naapurikylien tavoin. Kylän läpi kulkeva tiekin on aikain saatossa vaihtanut nimeään Hiidentiestä moneen kertaan, mutta Sattulan vanha mäki ja mutka sekä Lainionkallio on kestänyt vuosien kolhut.

Väkimäärä kylässä on vaihdellut olosuhteiden mukaan 1500-luvun liki sadasta 1900-luvulla jo yli kahteen sataan. Kesäasukkaiden määrä on koko ajan nousussa. Talvi- ja jatkosodan jälkeen maatalous sai Sattulassakin antaa sijaa muille elinkeinoille. Sattulassa on osattu myös muuntua olosuhteiden mukaan. Nikkilän kartanon pellot ja kettutarhan mäki palvelevat nykypäivänä golfin harrastajia ja navetta on viehättävä ravintola Pehtoori. Jotain vanhaakin on sentään säilynyt – tukkien sahaus ja veneentekotaito ovat säilyneet, mutta useimmat kyläläisistä joutuvat etsimään leipänsä kylän ulkopuolelta.

Kyläkauppojen tappokehitystä ei ole nähty Sattulassakaan kehityksenä, mutta siihen on jo onneksi totuttu. Varsinkin kun Hämeenlinnan Tiiriön kauppakeskus on autolla alle 10 minuutin päässä. Omaa kylää ja maata on osattu puolustaa. Parolannummen varuskunnan läheisyys on pitänyt siitä huolen. Aika näyttää mihin suuntaan kylä kehittyy – avarakatseista väkeä kun on onneksi aina kylään siunaantunut – toivottavasti niin vastakin. Sjömanin Saha, Veneveistämöt, Huhdan taimitarha ja viljellyt pellot antavat kuitenkin edelleen leimansa kylämiljööseen uuden Golfkentän ohella.

 

 

 

Mainokset